Kirkonkyläläisen Vantaa: töissä ja kotona kivikirkon kupeessa

Karoliina Junno-Huikari työskentelee Vantaan kaupunginmuseon tutkijana Kirkonkylä-projektissa sekä Vantaa-seuran toiminnanjohtajana. Hän asuu perheineen Kirkonkylässä, Nyknapaksen talossa. Elämä on parasta itse tehtynä, uskoo aktiivinen martta ja kertoo nauttivansa kaikenlaisesta käsillä tekemisestä puutarhanhoidosta perinnerakentamiseen. (Kuva: Iiris Huikari)

Elämäni on yhtä Kirkonkylää. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Ja juuri niin haluan sen olevan.

Intendentin Vantaa: Colours of MyyrYork

Maija Kasvinen toimii Vantaan taidemuseon vastaavana intendenttinä. Maijan mielestä taide kuuluu kaikille ja siksi kaikkialle.

Myyrmäen asemalla tuoksuu maali. Colleget ja haalarit ovat maalin täplittämiä, eikä ihme, sillä takana on monta viikkoa maalausta valtavalla työmaalla. 

Suunnittelututkijan Vantaa on muutostarina

 




























 




Sari Hirvonen-Kantola toimii Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa tutkijatohtorina ja tutkimuskoordinaattorina. Kaupunkisuunnitteluhistoriikin kirjoittamisen jälkeen hän on palannut Vantaalle tarkastelemaan myös kaupunkisuunnittelun nykyisyyttä ja kaupunkikehittämisen tulevaisuutta.

Minä haluan tuon pestin. Tämä oli toinen kerta, kun minut valtasi vahva intuitio. Ensimmäisellä kerralla vaisto veti pohjoiseen opiskelemaan ja kolmannella valitsin elämänkumppanin. Nyt Vantaa etsi tekijää 50-vuotiaan kaupunkisuunnittelunsa historiikille1.

Sain avaimet kaikkiin kaupunkisuunnittelun arkistoihin ja työpisteen. Luin pari tuhatta suunnitelman selostusta ja tuhannen selvitystä. Haastattelin lähes kaikki, joiden nimet elivät vahvimmin asiakirjoissa tai jotka aloittivat uuden käänteen. Sytyttelin valoja viraston pimeille käytäville, ja sammutin jäljessäni. Tein selkoa kymmenistä tuhansista kilometreistäni; ne taisivat ylittää uskottavuuden rajat oululaisen verottajan silmissä.

Päätoimittajan Vantaa: Satunnaisen kävijän mietteitä Vantaasta

Jorma Mukala on arkkitehtuurin ohella kiinnostunut mm. Beethovenista, Wittgensteinista ja olutbaareista, joissa on levyautomaatti.

Miten Vantaa voisi olla enemmän? Minulle esitetty kysymys hämmensi ja veti hiljaiseksi, sillä en tiedä Vantaasta juuri mitään (yli puolet elämästäni olen elänyt Tampereella ja viimeiset kuusi vuotta Helsingissä). Kun kuitenkin nyt vastaan, katselen Vantaata ohikulkijana tai satunnaisena kävijänä, jolla ei ole tuntumaa olennaisuuksiin.

Yhdyskuntatutkijan Vantaa

Kaisa Schmidt-Thomé on kiinnostunut paitsi ihmisten elämänkaaren maantieteestä ja kaupunkien kehittämisestä myös avartavasta matkailusta, etenkin Ruhrin alueella, Saksassa. (kuva: Peter Jacques)

Vantaa on keskellä kotiani, jos ymmärrämme kodin seutuna eli laajempana eteläsuomalaisena elinpiirinäni.

Vantaa on kotieni keskiarvo; eräänlainen välimuoto tai sekasikiö tuusulalaisen lapsuuteni ja helsinkiläisen aikuisuuteni välissä. 

Vantaa on maisemareitti, jota kulkemalla olen nähnyt Suomen muuttuvan. Vantaakin on totuus Suomesta, mutta leppoisammin kuin Espoo[1].

Kehittämisarkkitehdin Vantaa: Vantaasta rohkea erottuja?

Sampo Vallius nauttii sosiaalisen asuntokannan kehittämisen lisäksi  luonnossa liikkumisesta, puhuttelevasta arkkitehtuurista ja viimeisimpänä innostuksenaan radioamatööritoiminnasta.

Tiedäthän sen tunteen, kun menet Suomessa lähes mihin tahansa kaupunkiin, ja jotenkin kaikki näyttää niin tutulta? Aivan kuin olisit käynyt täällä ennenkin – ja siis kuitenkaan oikeasti et ole. Ainakin minusta tuntuu usein siltä, koska siinä määrin samalta meidän rakennuskantamme näyttää, paikkakunnasta riippumatta.

Arkeologin Vantaa: Historian kerroksellisuus ja Hakkilan kivisilta

Andreas Koivisto on salibandya harrastava arkeologi, joka työskentelee Vantaan kaupunginmuseolla. Kuva Hakkilan kivisillalta, taustalla Keravanjoki.

Tikkurilan itäpuolella Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta on hyvin kerroksellinen ja merkittävä paikka sekä itselleni että Vantaalle. Sen lisäksi, että sen ympärillä on pyörinyt iso osa elämästäni, siinä kuvastuu hyvin myös Vantaan pitkä ja monipuolinen historia.

Yhteinen Vantaa: oma maa mansikka

Meillä kaikilla on oma, erityinen suhteemme kaupunkiin. Kaupunkikokemukset ja -unelmat arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä ovat kuitenkin usein yhteisiä. Jakamalla ajatuksiamme ja osallistumalla yhteiseen tekemiseen hahmotamme entistä selvemmin, mikä kaupungissa on olennaista nyt ja tulevaisuudessa.

Hentilän Vantaa on lastattu muistoilla

Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan dekaani ja yhdyskuntasuunnittelun professori, joka on asunut Vantaalla 1969-1980. 

Muutin vanhempieni kanssa Laajasalosta silloiseen Helsingin maalaiskuntaan 1960-luvulla. Hakkilasta löytyi lisää asuinneliöitä ja oma piha. Koulumatkani vaihtui kaupunkikaduilta sorateille ja metsäpoluille. Talvisin kouluun hiihdettiin. Kuusikon kansakoulussakin hiihdettiin: luokan seinällä olleen kansanhiihtotaulukon värikkäät janat kasvoivat pituutta joka välitunnin jälkeen, kun olimme käyneet viereisessä metsässä sivakoimassa. Viikonloppuisin hiihtomatkat suuntautuivat Sotungin pelloille: vanhan heinäladon kupeessa oli hyvä paistatella päivää ja syödä eväitä. Yhtenä talvena latoa ei sitten enää ollut. Hakunilaa oli alettu rakentaa. Maalaiskunnasta kasvoi kaupunki.

Kaupunkilaisen Vantaa: mun Rekola!

Pirjo Uutela on rekolalainen kahden lapsen äiti, joka nauttii niin kotoilusta kuin matkustamisesta hyvä ruoka ja juoma mielessään.

Kun tulen kotiin keskustan hälinästä jo ison mäen kohdalla tunnen ihanan rauhallisuuden tunteen. Koska päivät saattavat juosta sellaista kärrynpyörää, että aina ei itsekkään meinaa perässä pysyä, on ihanaa, kun voi tulla paikkaan, jossa aika on ikään kuin seisahtanut. Astuessani ulos autosta haistan ihanan puun tuoksun, joissain laitetaan saunaa tulelle.

Kaupunkiaktiivin Vantaa: Myyr York, Myyr York…

Petteri Niskanen on asukkaiden oman tekemisen voimaan uskova kaupunkiaktiivi Myyrmäestä.

Maailmalla yleistynyt julkisten katu-, puisto ja toritilojen elävöittäminen sekä yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen lisääntyminen on jalkautunut Myyrmäen kautta Vantaalle. Osana uudeksi urbanismiksi nimettyä kaupunkisuunnittelun suuntausta luodaan muun ohessa viihtyisiä kaupunkiympäristöjä erityisesti yhteisöllisyyden ja paikallisuuden korostamisen kautta. MYYRMÄKI-liike on parin viime vuoden  aikana aktiivisesti edistänyt katutaidetta, graffiteja sekä lukuisia erilaisia kaupunkitapahtumia. Vantaalle on elinvoimaohjelmaa myöten kaivattu eläviä keskustoja. Kaupungin hallinnollinen keskusta Tikkurilassa tulee lähivuosina muuttamaan ilmettään perusteellisesti. Kivistöön rakennetaan kokonaan uusi kaupunginosa keskustatoimintoineen. Näiden lisäksi Vantaalta löytyy 4 - 6 keskustamaista aluetta, jotka odottavat kasvojen kohotusta.

Kaupunkisuunnittelujohtajan Vantaa!

Tarja Laine on Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, joka nauttii pyöräilystä ja kestävän kaupungin kehittämisestä.

Löysin Vantaan Otaniemen Teknillisen korkeakoulun ilmoitustaululta vuonna 1983. Pieni lappu: pitäisi tutkia vanhaa rakennuskantaa ja sitä, miten sitä oli käsitelty asemakaavoissa.  Sain kesäprojektin kaavoitusosastolta yhdessä Mats Biströmin kanssa. Jaoimme kartan, kumpikin sai itää ja länttä.

Raideaktiivin Vantaa: Asemien alennustila

Teemu Pyyluoma on toipuva korsolainen, nyttemmin helsinkiläinen kaupunkisuunnittelu- ja raideaktiivi.

Radanvarrelle rakennettaessa asema on kaupunginosan keskus. Sitä kautta tullaan kylään ja muodostetaan siitä ensimmäinen mielikuva. Asunnot kannattaa rakentaa mahdollisimman lähelle asemaa, jotta junaan on lyhyt kävelymatka. Kauppa ja kahvio heti laiturin vieressä on matkan varrella, asiakasvirran keskiössä, ja toimii myös odotustilana. Olisihan nyt aivan idioottimaista ensin tehdä satojen miljoonien hieno rata, ja sitten jättää sen parhaat paikat hyödyntämättä.

Sun Vantaa?

Minkälainen on sun Vantaa? Lähetä meille juttuehdotus, ruusuja ja risuja tai vaikka valokuva sähköpostiin: apoli@vantaa.fi!

Arkkitehtiopiskelijan Vantaa: Yksiö (vantaalaisessa) Puutarhassa

Yksiö Puutarhassa @Mun Vantaa 10.4.2014 from Junkyard Films on Vimeo.

Olli Enne on pian valmistuva arkkitehti, jonka diplomityöprojekti rakentuu Vantaalle.

Katso video Vantaalle omakotitalon prototyyppiä suunnittelevasta, pian valmistuvasta arkkitehdistä, nimeltään Olli Enne. Ollin diplomityöprojekti kulkee nimellä Yksiö Puutarhassa. Lisätietoa projektista voit lukea projektin nettisivuilta ja Vantaan Sanomien maaliskuussa julkaisemasta Olli Enne keksi minitalon-jutusta. Videon tuotanto: Junkyards Films.


Lisää videoita vantaalaisesta kaupunkisuunnittelusta löydät myös Vantaa-kanavalta!

Kaupunkisuunnittelulautakunnan entisen puheenjohtajan Vantaa: Kotini

Riitta Ollila on entinen Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ja aktiivinen jokapaikanhöylä.

Olen vantaalainen, en tikkurilalainen, korsolainen enkä kivistöläinen. Joskus ihan itsekin ihmettelen, miten niin on päässyt käymään tässä perinteisessä kyläpäällikkökaupungissa. Ehkä vastaus löytyy siitä, että työni on pääosin löytynyt Vantaan ulkopuolelta. Kauempaa katsoen on helpompi ymmärtää kokonaisuuksia eikä tuijotella reviirirajoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Vantaa: Monien mahdollisuuksien Vantaa

Sirkka-Liisa Kähärä on lähiöistä ja niiden palveluista sekä pihasuunnittelusta kiinnostunut Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja.

Vantaa on erilainen ja monimuotoinen mahdollisuuksien kaupunki. Tämä näkyy kun katson ulos parvekkeeltani. Asukastila Kafnetin katto on paikoin painunut kuopalle ja vesilätäköt seisovat katolla. Ei näytä houkuttelevalta, mutta notkahtaneessa katossa ja nukkavierussa ulkoilmeessä piileekin mahdollisuus. Asukastilan tilalle tulee jotain uutta ja erilaista, mikäli mahdollisuus osataan käyttää hyödyksi. Kaupunginsuunnittelussa on kyse mahdollisuuksien luomisesta. Näitä mahdollisuuksia on Vantaalla lukuisia. Myyrmäen entinen terveysasema on vihkoinkin purettu. Se, mitä tulee tilalle, on vantaalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen käsissä. Osaammeko käyttää mahdollisuudet oikein? Ulkopuolisia neuvonantajia varmasti riittää. Tiedotusvälineet, eri alojen valtakunnalliset asiantuntijat ja jopa muiden kuntien edustajat ovat hanakasti neuvomassa, miten vantaalainen kaupunkisuunnittelu pitäisi hoitaa. Emmeköhän itse ole oman elämänpiirimme parhaita asiantuntijoita?

Kaupunginjohtajan Vantaa: Mun Vantaa!

Kari Nenonen on kaupungin johtamisen lisäksi kiinnostunut myös luonnossa liikkumisesta ja linnunlaulun kuuntelemisesta.

Vantaasta tuli minun Vantaani runsaat kaksi vuotta sitten kaupunginvaltuuston päätöksellä. Vantaasta tuli kotikaupunkini tasan kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2012, kun siirsin kirjani Vantaalle Tikkurilaan.

Vantaa oli aiemmin ollut minulle vain yksi suurista suomalaisista kaupungeista. Kaupunki, joka profiloitui ennen kaikkea lentokentällään, ja kaikella sillä, mitä siihen toimintaympäristöön liittyi. Yhdellä sanalla se oli Aviapolis. Muuten kaupungin profiili oli mielessäni lähinnä nopeasti kasvanut verkosto lähiöitä, jotka kävivät keskenään kilpailua hyvästä palveluvarustuksesta. Oli Martinlaakso, Myyrmäki, Korso, Hakunila, Koivukylä ja Tikkurila. Ja vielä Rekola, Tammisto, Seutula ja Helsingin pitäjän kirkko. Monta suomalaista keskikokoista kaupunkia tai kuntaa samojen rajojen sisällä.