Kirkonkyläläisen Vantaa: töissä ja kotona kivikirkon kupeessa

Karoliina Junno-Huikari työskentelee Vantaan kaupunginmuseon tutkijana Kirkonkylä-projektissa sekä Vantaa-seuran toiminnanjohtajana. Hän asuu perheineen Kirkonkylässä, Nyknapaksen talossa. Elämä on parasta itse tehtynä, uskoo aktiivinen martta ja kertoo nauttivansa kaikenlaisesta käsillä tekemisestä puutarhanhoidosta perinnerakentamiseen. (Kuva: Iiris Huikari)

Elämäni on yhtä Kirkonkylää. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Ja juuri niin haluan sen olevan.

Kehittämisarkkitehdin Vantaa: Vantaasta rohkea erottuja?

Sampo Vallius nauttii sosiaalisen asuntokannan kehittämisen lisäksi  luonnossa liikkumisesta, puhuttelevasta arkkitehtuurista ja viimeisimpänä innostuksenaan radioamatööritoiminnasta.

Tiedäthän sen tunteen, kun menet Suomessa lähes mihin tahansa kaupunkiin, ja jotenkin kaikki näyttää niin tutulta? Aivan kuin olisit käynyt täällä ennenkin – ja siis kuitenkaan oikeasti et ole. Ainakin minusta tuntuu usein siltä, koska siinä määrin samalta meidän rakennuskantamme näyttää, paikkakunnasta riippumatta.

Kaupunkitutkijan Vantaa

Kaarin Taipale on kaupunkitutkija, jonka aiheita ovat kaupunkien, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön muutokset ja globalisaation vaikutukset.

Ennenmuinoin ajateltiin, että liikenne yhdistää. Silloin tuoreelta asfaltilta tuoksuvat moottoritiet ja niiden monikerroksiset neliapilaliittymät olivat konkreettinen todiste edistyksestä. Vielä nytkin joissakin pikkukaupungeissa kuvitellaan, että taajaman ulkopuolelle moottoritieristeyksen ramppien kylkeen lanattavat pysäköintikentät ja niiden reunoilla sikin sokin ajelehtivat peltihallit tarjoavat kansalaisille viihtyisän ympäristön viettää laatushoppailuaikaa. – Ja sitten ollaan muka hämmästyneitä, että kaupunkikeskustat kuolevat.

Kaupunkiekosysteemien tutkijan Vantaa: Kaupunkiluonto tarjoaa monia hyötyjä asukkailleen ja rakentaa pysyvää luontosuhdetta

Kati Vierikko on ympäristötieteiden tohtori, väitellyt kestävästä metsätaloudesta ja tutkii tällä hetkellä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja kulttuurien yhteisvaikutusta kansainvälisessä tutkimushankkeessa.

Tarkastelen kirjoituksessani kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja sen tarjoamia hyötyjä kaupunkilaisille kolmen esimerkin kautta: luonnon terveysvaikutukset, luonnosta oppiminen ja maaperän merkitys hyvinvoinnillemme. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaa ihmisten hyvinvointia, myös kaupungeissa. Kaupungin viheralueet tarjoavat virkistyksen lisäksi monia, monille tunnistamattomia hyötyjä. Monille asukkaille luonnonläheisyys on tärkeä asuinpaikan valintatekijä.

Puistosuunnittelupäällikön Vantaa: mun Vantaa on myös sun Vantaa

Hanna Keskinen toimii Vantaan viheralueyksikössä puistosuunnittelupäällikkönä ja harrastaa vapaa-ajalla puutarhanhoitoa sekä nauttii ulkoilusta Vantaan viheralueilla.

Ensimmäiset muistoni Vantaan puistoista liittyvät umpeen kasvavien peltojen ojiin, joiden pohjia kolusimme kavereiden kanssa. Pajupusikoihin rakensimme monenlaisia salamajoja risuista ja heinistä. Purojen varsilla oli myös jännittäviä seikkailupaikkoja ja veden ylityksiä. Ympyrä on tavallaan sulkeutunut, sillä nyt omat lapseni rakentavat majoja ja tukikohtiaan Vantaan puistoihin. Myös dinosauruksia ja villisikoja olemme käyneet etsimässä Vantaan metsistä, kylläkin huonoin tuloksin…

Arkkitehtiopiskelijan Vantaa: Yksiö (vantaalaisessa) Puutarhassa

Yksiö Puutarhassa @Mun Vantaa 10.4.2014 from Junkyard Films on Vimeo.

Olli Enne on pian valmistuva arkkitehti, jonka diplomityöprojekti rakentuu Vantaalle.

Katso video Vantaalle omakotitalon prototyyppiä suunnittelevasta, pian valmistuvasta arkkitehdistä, nimeltään Olli Enne. Ollin diplomityöprojekti kulkee nimellä Yksiö Puutarhassa. Lisätietoa projektista voit lukea projektin nettisivuilta ja Vantaan Sanomien maaliskuussa julkaisemasta Olli Enne keksi minitalon-jutusta. Videon tuotanto: Junkyards Films.


Lisää videoita vantaalaisesta kaupunkisuunnittelusta löydät myös Vantaa-kanavalta!

Skeittarin Vantaa

Nikolai Alin  on Vantaalta kotoisin oleva skeittari, joka rakastaa suklaaleivonnaisia ja ihailee iloisia vanhuksia.

  

 Kielotien ja Tikkurilantien kulma, punatiilinen pyramidi 

 

Bio Grandin punatiilinen pyramidi on legendaarinen Tikkurila-spotti. Spotilla on tietääkseni skeitattu jo 90-luvulla, mutta suurempaan valokeilaan ”pyris” on päässyt 2000-luvulla. Pyramidille tullaan kauempaakin, ja kaikki Suomessa vierailevat ammattilaisskeittarit tuodaan yleensä paikalle. Tämän kaltaisia, kaltevaa pintaa omaavia skeittispotteja on Suomessa hyvin harvakseltaan, joten jokaisesta kaltevasta obstaakkelista otetaan kaikki irti. Skeittarit ovatkin korjailleen pyramidin ylä- ja alareunan epätasaisuuksia muun muassa laastilla. Kuva on brasilialaisesta skeittilehdestä. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan entisen puheenjohtajan Vantaa: Kotini

Riitta Ollila on entinen Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ja aktiivinen jokapaikanhöylä.

Olen vantaalainen, en tikkurilalainen, korsolainen enkä kivistöläinen. Joskus ihan itsekin ihmettelen, miten niin on päässyt käymään tässä perinteisessä kyläpäällikkökaupungissa. Ehkä vastaus löytyy siitä, että työni on pääosin löytynyt Vantaan ulkopuolelta. Kauempaa katsoen on helpompi ymmärtää kokonaisuuksia eikä tuijotella reviirirajoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Vantaa: Monien mahdollisuuksien Vantaa

Sirkka-Liisa Kähärä on lähiöistä ja niiden palveluista sekä pihasuunnittelusta kiinnostunut Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja.

Vantaa on erilainen ja monimuotoinen mahdollisuuksien kaupunki. Tämä näkyy kun katson ulos parvekkeeltani. Asukastila Kafnetin katto on paikoin painunut kuopalle ja vesilätäköt seisovat katolla. Ei näytä houkuttelevalta, mutta notkahtaneessa katossa ja nukkavierussa ulkoilmeessä piileekin mahdollisuus. Asukastilan tilalle tulee jotain uutta ja erilaista, mikäli mahdollisuus osataan käyttää hyödyksi. Kaupunginsuunnittelussa on kyse mahdollisuuksien luomisesta. Näitä mahdollisuuksia on Vantaalla lukuisia. Myyrmäen entinen terveysasema on vihkoinkin purettu. Se, mitä tulee tilalle, on vantaalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen käsissä. Osaammeko käyttää mahdollisuudet oikein? Ulkopuolisia neuvonantajia varmasti riittää. Tiedotusvälineet, eri alojen valtakunnalliset asiantuntijat ja jopa muiden kuntien edustajat ovat hanakasti neuvomassa, miten vantaalainen kaupunkisuunnittelu pitäisi hoitaa. Emmeköhän itse ole oman elämänpiirimme parhaita asiantuntijoita?

Kaupunginjohtajan Vantaa: Mun Vantaa!

Kari Nenonen on kaupungin johtamisen lisäksi kiinnostunut myös luonnossa liikkumisesta ja linnunlaulun kuuntelemisesta.

Vantaasta tuli minun Vantaani runsaat kaksi vuotta sitten kaupunginvaltuuston päätöksellä. Vantaasta tuli kotikaupunkini tasan kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2012, kun siirsin kirjani Vantaalle Tikkurilaan.

Vantaa oli aiemmin ollut minulle vain yksi suurista suomalaisista kaupungeista. Kaupunki, joka profiloitui ennen kaikkea lentokentällään, ja kaikella sillä, mitä siihen toimintaympäristöön liittyi. Yhdellä sanalla se oli Aviapolis. Muuten kaupungin profiili oli mielessäni lähinnä nopeasti kasvanut verkosto lähiöitä, jotka kävivät keskenään kilpailua hyvästä palveluvarustuksesta. Oli Martinlaakso, Myyrmäki, Korso, Hakunila, Koivukylä ja Tikkurila. Ja vielä Rekola, Tammisto, Seutula ja Helsingin pitäjän kirkko. Monta suomalaista keskikokoista kaupunkia tai kuntaa samojen rajojen sisällä.