Yhdyskuntatutkijan Vantaa

Kaisa Schmidt-Thomé on kiinnostunut paitsi ihmisten elämänkaaren maantieteestä ja kaupunkien kehittämisestä myös avartavasta matkailusta, etenkin Ruhrin alueella, Saksassa. (kuva: Peter Jacques)

Vantaa on keskellä kotiani, jos ymmärrämme kodin seutuna eli laajempana eteläsuomalaisena elinpiirinäni.

Vantaa on kotieni keskiarvo; eräänlainen välimuoto tai sekasikiö tuusulalaisen lapsuuteni ja helsinkiläisen aikuisuuteni välissä. 

Vantaa on maisemareitti, jota kulkemalla olen nähnyt Suomen muuttuvan. Vantaakin on totuus Suomesta, mutta leppoisammin kuin Espoo[1].

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Vantaa: Monien mahdollisuuksien Vantaa

Sirkka-Liisa Kähärä on lähiöistä ja niiden palveluista sekä pihasuunnittelusta kiinnostunut Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja.

Vantaa on erilainen ja monimuotoinen mahdollisuuksien kaupunki. Tämä näkyy kun katson ulos parvekkeeltani. Asukastila Kafnetin katto on paikoin painunut kuopalle ja vesilätäköt seisovat katolla. Ei näytä houkuttelevalta, mutta notkahtaneessa katossa ja nukkavierussa ulkoilmeessä piileekin mahdollisuus. Asukastilan tilalle tulee jotain uutta ja erilaista, mikäli mahdollisuus osataan käyttää hyödyksi. Kaupunginsuunnittelussa on kyse mahdollisuuksien luomisesta. Näitä mahdollisuuksia on Vantaalla lukuisia. Myyrmäen entinen terveysasema on vihkoinkin purettu. Se, mitä tulee tilalle, on vantaalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen käsissä. Osaammeko käyttää mahdollisuudet oikein? Ulkopuolisia neuvonantajia varmasti riittää. Tiedotusvälineet, eri alojen valtakunnalliset asiantuntijat ja jopa muiden kuntien edustajat ovat hanakasti neuvomassa, miten vantaalainen kaupunkisuunnittelu pitäisi hoitaa. Emmeköhän itse ole oman elämänpiirimme parhaita asiantuntijoita?