Intendentin Vantaa: Colours of MyyrYork

Maija Kasvinen toimii Vantaan taidemuseon vastaavana intendenttinä. Maijan mielestä taide kuuluu kaikille ja siksi kaikkialle.

Myyrmäen asemalla tuoksuu maali. Colleget ja haalarit ovat maalin täplittämiä, eikä ihme, sillä takana on monta viikkoa maalausta valtavalla työmaalla. 

Päätoimittajan Vantaa: Satunnaisen kävijän mietteitä Vantaasta

Jorma Mukala on arkkitehtuurin ohella kiinnostunut mm. Beethovenista, Wittgensteinista ja olutbaareista, joissa on levyautomaatti.

Miten Vantaa voisi olla enemmän? Minulle esitetty kysymys hämmensi ja veti hiljaiseksi, sillä en tiedä Vantaasta juuri mitään (yli puolet elämästäni olen elänyt Tampereella ja viimeiset kuusi vuotta Helsingissä). Kun kuitenkin nyt vastaan, katselen Vantaata ohikulkijana tai satunnaisena kävijänä, jolla ei ole tuntumaa olennaisuuksiin.

Yhdyskuntatutkijan Vantaa

Kaisa Schmidt-Thomé on kiinnostunut paitsi ihmisten elämänkaaren maantieteestä ja kaupunkien kehittämisestä myös avartavasta matkailusta, etenkin Ruhrin alueella, Saksassa. (kuva: Peter Jacques)

Vantaa on keskellä kotiani, jos ymmärrämme kodin seutuna eli laajempana eteläsuomalaisena elinpiirinäni.

Vantaa on kotieni keskiarvo; eräänlainen välimuoto tai sekasikiö tuusulalaisen lapsuuteni ja helsinkiläisen aikuisuuteni välissä. 

Vantaa on maisemareitti, jota kulkemalla olen nähnyt Suomen muuttuvan. Vantaakin on totuus Suomesta, mutta leppoisammin kuin Espoo[1].

Kaupunkiaktiivin Vantaa: Myyr York, Myyr York…

Petteri Niskanen on asukkaiden oman tekemisen voimaan uskova kaupunkiaktiivi Myyrmäestä.

Maailmalla yleistynyt julkisten katu-, puisto ja toritilojen elävöittäminen sekä yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen lisääntyminen on jalkautunut Myyrmäen kautta Vantaalle. Osana uudeksi urbanismiksi nimettyä kaupunkisuunnittelun suuntausta luodaan muun ohessa viihtyisiä kaupunkiympäristöjä erityisesti yhteisöllisyyden ja paikallisuuden korostamisen kautta. MYYRMÄKI-liike on parin viime vuoden  aikana aktiivisesti edistänyt katutaidetta, graffiteja sekä lukuisia erilaisia kaupunkitapahtumia. Vantaalle on elinvoimaohjelmaa myöten kaivattu eläviä keskustoja. Kaupungin hallinnollinen keskusta Tikkurilassa tulee lähivuosina muuttamaan ilmettään perusteellisesti. Kivistöön rakennetaan kokonaan uusi kaupunginosa keskustatoimintoineen. Näiden lisäksi Vantaalta löytyy 4 - 6 keskustamaista aluetta, jotka odottavat kasvojen kohotusta.

Skeittarin Vantaa

Nikolai Alin  on Vantaalta kotoisin oleva skeittari, joka rakastaa suklaaleivonnaisia ja ihailee iloisia vanhuksia.

  

 Kielotien ja Tikkurilantien kulma, punatiilinen pyramidi 

 

Bio Grandin punatiilinen pyramidi on legendaarinen Tikkurila-spotti. Spotilla on tietääkseni skeitattu jo 90-luvulla, mutta suurempaan valokeilaan ”pyris” on päässyt 2000-luvulla. Pyramidille tullaan kauempaakin, ja kaikki Suomessa vierailevat ammattilaisskeittarit tuodaan yleensä paikalle. Tämän kaltaisia, kaltevaa pintaa omaavia skeittispotteja on Suomessa hyvin harvakseltaan, joten jokaisesta kaltevasta obstaakkelista otetaan kaikki irti. Skeittarit ovatkin korjailleen pyramidin ylä- ja alareunan epätasaisuuksia muun muassa laastilla. Kuva on brasilialaisesta skeittilehdestä. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan entisen puheenjohtajan Vantaa: Kotini

Riitta Ollila on entinen Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ja aktiivinen jokapaikanhöylä.

Olen vantaalainen, en tikkurilalainen, korsolainen enkä kivistöläinen. Joskus ihan itsekin ihmettelen, miten niin on päässyt käymään tässä perinteisessä kyläpäällikkökaupungissa. Ehkä vastaus löytyy siitä, että työni on pääosin löytynyt Vantaan ulkopuolelta. Kauempaa katsoen on helpompi ymmärtää kokonaisuuksia eikä tuijotella reviirirajoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Vantaa: Monien mahdollisuuksien Vantaa

Sirkka-Liisa Kähärä on lähiöistä ja niiden palveluista sekä pihasuunnittelusta kiinnostunut Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja.

Vantaa on erilainen ja monimuotoinen mahdollisuuksien kaupunki. Tämä näkyy kun katson ulos parvekkeeltani. Asukastila Kafnetin katto on paikoin painunut kuopalle ja vesilätäköt seisovat katolla. Ei näytä houkuttelevalta, mutta notkahtaneessa katossa ja nukkavierussa ulkoilmeessä piileekin mahdollisuus. Asukastilan tilalle tulee jotain uutta ja erilaista, mikäli mahdollisuus osataan käyttää hyödyksi. Kaupunginsuunnittelussa on kyse mahdollisuuksien luomisesta. Näitä mahdollisuuksia on Vantaalla lukuisia. Myyrmäen entinen terveysasema on vihkoinkin purettu. Se, mitä tulee tilalle, on vantaalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen käsissä. Osaammeko käyttää mahdollisuudet oikein? Ulkopuolisia neuvonantajia varmasti riittää. Tiedotusvälineet, eri alojen valtakunnalliset asiantuntijat ja jopa muiden kuntien edustajat ovat hanakasti neuvomassa, miten vantaalainen kaupunkisuunnittelu pitäisi hoitaa. Emmeköhän itse ole oman elämänpiirimme parhaita asiantuntijoita?