Kirkonkyläläisen Vantaa: töissä ja kotona kivikirkon kupeessa

Karoliina Junno-Huikari työskentelee Vantaan kaupunginmuseon tutkijana Kirkonkylä-projektissa sekä Vantaa-seuran toiminnanjohtajana. Hän asuu perheineen Kirkonkylässä, Nyknapaksen talossa. Elämä on parasta itse tehtynä, uskoo aktiivinen martta ja kertoo nauttivansa kaikenlaisesta käsillä tekemisestä puutarhanhoidosta perinnerakentamiseen. (Kuva: Iiris Huikari)

Elämäni on yhtä Kirkonkylää. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Ja juuri niin haluan sen olevan.

Intendentin Vantaa: Colours of MyyrYork

Maija Kasvinen toimii Vantaan taidemuseon vastaavana intendenttinä. Maijan mielestä taide kuuluu kaikille ja siksi kaikkialle.

Myyrmäen asemalla tuoksuu maali. Colleget ja haalarit ovat maalin täplittämiä, eikä ihme, sillä takana on monta viikkoa maalausta valtavalla työmaalla. 

Suunnittelututkijan Vantaa on muutostarina

 




























 




Sari Hirvonen-Kantola toimii Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa tutkijatohtorina ja tutkimuskoordinaattorina. Kaupunkisuunnitteluhistoriikin kirjoittamisen jälkeen hän on palannut Vantaalle tarkastelemaan myös kaupunkisuunnittelun nykyisyyttä ja kaupunkikehittämisen tulevaisuutta.

Minä haluan tuon pestin. Tämä oli toinen kerta, kun minut valtasi vahva intuitio. Ensimmäisellä kerralla vaisto veti pohjoiseen opiskelemaan ja kolmannella valitsin elämänkumppanin. Nyt Vantaa etsi tekijää 50-vuotiaan kaupunkisuunnittelunsa historiikille1.

Sain avaimet kaikkiin kaupunkisuunnittelun arkistoihin ja työpisteen. Luin pari tuhatta suunnitelman selostusta ja tuhannen selvitystä. Haastattelin lähes kaikki, joiden nimet elivät vahvimmin asiakirjoissa tai jotka aloittivat uuden käänteen. Sytyttelin valoja viraston pimeille käytäville, ja sammutin jäljessäni. Tein selkoa kymmenistä tuhansista kilometreistäni; ne taisivat ylittää uskottavuuden rajat oululaisen verottajan silmissä.

Päätoimittajan Vantaa: Satunnaisen kävijän mietteitä Vantaasta

Jorma Mukala on arkkitehtuurin ohella kiinnostunut mm. Beethovenista, Wittgensteinista ja olutbaareista, joissa on levyautomaatti.

Miten Vantaa voisi olla enemmän? Minulle esitetty kysymys hämmensi ja veti hiljaiseksi, sillä en tiedä Vantaasta juuri mitään (yli puolet elämästäni olen elänyt Tampereella ja viimeiset kuusi vuotta Helsingissä). Kun kuitenkin nyt vastaan, katselen Vantaata ohikulkijana tai satunnaisena kävijänä, jolla ei ole tuntumaa olennaisuuksiin.

#munvantaa 2014

Yhdyskuntatutkijan Vantaa

Kaisa Schmidt-Thomé on kiinnostunut paitsi ihmisten elämänkaaren maantieteestä ja kaupunkien kehittämisestä myös avartavasta matkailusta, etenkin Ruhrin alueella, Saksassa. (kuva: Peter Jacques)

Vantaa on keskellä kotiani, jos ymmärrämme kodin seutuna eli laajempana eteläsuomalaisena elinpiirinäni.

Vantaa on kotieni keskiarvo; eräänlainen välimuoto tai sekasikiö tuusulalaisen lapsuuteni ja helsinkiläisen aikuisuuteni välissä. 

Vantaa on maisemareitti, jota kulkemalla olen nähnyt Suomen muuttuvan. Vantaakin on totuus Suomesta, mutta leppoisammin kuin Espoo[1].

Kehittämisarkkitehdin Vantaa: Vantaasta rohkea erottuja?

Sampo Vallius nauttii sosiaalisen asuntokannan kehittämisen lisäksi  luonnossa liikkumisesta, puhuttelevasta arkkitehtuurista ja viimeisimpänä innostuksenaan radioamatööritoiminnasta.

Tiedäthän sen tunteen, kun menet Suomessa lähes mihin tahansa kaupunkiin, ja jotenkin kaikki näyttää niin tutulta? Aivan kuin olisit käynyt täällä ennenkin – ja siis kuitenkaan oikeasti et ole. Ainakin minusta tuntuu usein siltä, koska siinä määrin samalta meidän rakennuskantamme näyttää, paikkakunnasta riippumatta.

Kaupunkikehittäjän Vantaa: Mikä on kaupunki? Mitä on kaupunkikehittäminen?

Antti Tuomainen on Helsingin maalaiskunnassa syntynyt ja Vantaan Hiekkaharjussa asuva kaupunkikehittämisestä vastaava johtaja Skanskassa. Skanska kehittää Vantaalle Kivistön uutta kaupunkikeskusta yhdessä NCC:n, HOK Elannon, Ruokakeskon ja Vantaan kaupungin kanssa. 

Kuten kaupunkitutkija Karin Taipale aiemmassa Mun Vantaa-blogikirjoituksessa totesi, on käsityksemme toimivasta kaupunkirakenteesta muuttumassa – emme enää kaipaa autoiluun perustuvaa moottoritieverkostojen ja shoppailupeltihallien kaupunkia vaan joukkoliikenteeseen ja kaupunkikeskuksiin perustuvaa inhimillistä, kestävää kaupunkia. 

Arkeologin Vantaa: Historian kerroksellisuus ja Hakkilan kivisilta

Andreas Koivisto on salibandya harrastava arkeologi, joka työskentelee Vantaan kaupunginmuseolla. Kuva Hakkilan kivisillalta, taustalla Keravanjoki.

Tikkurilan itäpuolella Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta on hyvin kerroksellinen ja merkittävä paikka sekä itselleni että Vantaalle. Sen lisäksi, että sen ympärillä on pyörinyt iso osa elämästäni, siinä kuvastuu hyvin myös Vantaan pitkä ja monipuolinen historia.

Kaavakehitysjohtajan Vantaa: Arkielämään laatua!

Hille Kaukonen (kuvassa toinen oikealta) on asuinympäristöjen laadusta ja viihtyisyydestä kiinnostunut arkkitehti.

Eikö kaavoituksessa ole tärkeintä määritellä hyvää arkielämän laatua mahdollistavia seikkoja ja luoda mahdollisuus asukkaille löytää oma henkinen koti ? Kumppanuuskaavoissa tulisi pyrkiä löytämään olennaiset seikat hyvän ympäristön syntymiselle eikä pelkästään määritellä fyysisiä seikkoja ja ulkonäköasioita. Kaavatyössä pitäisi enemmän pyrkiä määrittelemään alueita arvopohjaisesti ja rohkeasti kehittää eri tyyppisille ihmisille alueita, toiset haluavat urbaania, yhteisöllistä ja säpinää, toiset kodikasta, hiljaista ja rauhaa. On paljon erilaisia asumistoiveita ja ne ovat usein ristiriidassa. Ei siis pyritäkään tekemään kaikille kivaa vaan monenlaisia erilaisia ympäristöjä eri paikoissa.

Kaupunkikehitysjohtajan Vantaa: Lapset, asiantuntijapalvelut ja keskustan kehitys

Juha Kostiainen on Tampereen yliopiston dosentti ja YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja.

Kaupungistumisen ja osaamispohjaisen talouden kehittymisen myötä Suomeen on syntymässä neljä vyöhykkeistä työssäkäyntialuetta. Etelä-Suomi on suurin näistä ja se muodostuu karkeasti ottaen Turku-Tampere-Lahti-Porvoo –kehän sisäpuolelle jäävästä alueesta. Kun kaupunkien sisäiset ja kaupunkien väliset joukkoliikenneyhteydet kehittyvät ja kun asiantuntijatyö muuttuu yhä mobiilimmaksi, työmarkkinat ovat saavutettavissa mistä tahansa. Kahdelle harvinaisemmankin ammatin osaajalle alue tarjoaa kiinnostavia uravaihtoehtoja ja yrityksille monipuolisen osaajapoolin.

Kaupunkikehittäjän Vantaa on tulevaisuuden kaupunki

Antti Pirhonen on sekä suunnittelu- että rakennusalalla laajasti toiminut kaupunkikehittäjä.

Terveiset Espoosta! Minulle Vantaa on aina ollut dynaaminen tulevaisuuden kaupunki johon tutustuin paremmin Marja-Vantaan yleiskaavallisen pohjoismaisen aatekilpailua järjestettäessä vuonna 1992. Olin nuori kaupunkisuunnittelutaustainen SAFAn kilpailusihteeri ja sain näköalapaikalta (parhaimmillaan ravintola Savoy) seurata tuolloisen Vantaan kaupunkipolitiikan kiharia kiemuroita, joista kehkeytyi kilpailullekin ohjelma. Konkreettinen tulos yleiskaavallisesta kilpailusta jäi odotetun laihaksi. Prosessi itsessään kokosi ajatuksia ja määritteli tavoitteita jota toimivat suuntaviittoina sittemmin pidetyille uusille kilpailuille ja laadituille suunnitelmille joiden pohjalta Kivistön aluetta parhaillaan toteutetaan.

Yhteinen Vantaa: oma maa mansikka

Meillä kaikilla on oma, erityinen suhteemme kaupunkiin. Kaupunkikokemukset ja -unelmat arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä ovat kuitenkin usein yhteisiä. Jakamalla ajatuksiamme ja osallistumalla yhteiseen tekemiseen hahmotamme entistä selvemmin, mikä kaupungissa on olennaista nyt ja tulevaisuudessa.

Hentilän Vantaa on lastattu muistoilla

Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan dekaani ja yhdyskuntasuunnittelun professori, joka on asunut Vantaalla 1969-1980. 

Muutin vanhempieni kanssa Laajasalosta silloiseen Helsingin maalaiskuntaan 1960-luvulla. Hakkilasta löytyi lisää asuinneliöitä ja oma piha. Koulumatkani vaihtui kaupunkikaduilta sorateille ja metsäpoluille. Talvisin kouluun hiihdettiin. Kuusikon kansakoulussakin hiihdettiin: luokan seinällä olleen kansanhiihtotaulukon värikkäät janat kasvoivat pituutta joka välitunnin jälkeen, kun olimme käyneet viereisessä metsässä sivakoimassa. Viikonloppuisin hiihtomatkat suuntautuivat Sotungin pelloille: vanhan heinäladon kupeessa oli hyvä paistatella päivää ja syödä eväitä. Yhtenä talvena latoa ei sitten enää ollut. Hakunilaa oli alettu rakentaa. Maalaiskunnasta kasvoi kaupunki.

Nuoren kaupunkilaisen Vantaa: Täällä kasvanut!

Nikolaos Giakoumis on hiusalaa opiskeleva Vantaan Nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja, jonka lempipuuhaa on vapaa aikana rentoutuminen ja kuntosali.

Takapihalta katsoessani aidanraoista, näkyy taustalla metsää ja kävelytie. Nyt on tultu jo kauemmas Tikkurilan tai Koivukylän keskustan vilkkeestä ja ympärillä näyttää melkein maalaismaisemalta. Kylä on täytetty suuriltaosin omakotitaloilla, ja sinnetänne ripoteltu muutama rivitalo- ja paritaloalue, jossa itse olen pienen ikäni varttunut. Päiväkummussa kulkeva, pistää merkille, että alueelta löytyy myös takapihan takana olevan metsän kaltaisia alueita monista nurkista. Muutkaan viheralueet kuten puistot, ei varmasti jää luonnon ystävältä huomaamatta, etenkin jos oman kodin maisema on hyvin kerrostalovoittoinen.

Kaupunkilaisen Vantaa: mun Rekola!

Pirjo Uutela on rekolalainen kahden lapsen äiti, joka nauttii niin kotoilusta kuin matkustamisesta hyvä ruoka ja juoma mielessään.

Kun tulen kotiin keskustan hälinästä jo ison mäen kohdalla tunnen ihanan rauhallisuuden tunteen. Koska päivät saattavat juosta sellaista kärrynpyörää, että aina ei itsekkään meinaa perässä pysyä, on ihanaa, kun voi tulla paikkaan, jossa aika on ikään kuin seisahtanut. Astuessani ulos autosta haistan ihanan puun tuoksun, joissain laitetaan saunaa tulelle.

Kaupunkiaktiivin Vantaa: Myyr York, Myyr York…

Petteri Niskanen on asukkaiden oman tekemisen voimaan uskova kaupunkiaktiivi Myyrmäestä.

Maailmalla yleistynyt julkisten katu-, puisto ja toritilojen elävöittäminen sekä yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen lisääntyminen on jalkautunut Myyrmäen kautta Vantaalle. Osana uudeksi urbanismiksi nimettyä kaupunkisuunnittelun suuntausta luodaan muun ohessa viihtyisiä kaupunkiympäristöjä erityisesti yhteisöllisyyden ja paikallisuuden korostamisen kautta. MYYRMÄKI-liike on parin viime vuoden  aikana aktiivisesti edistänyt katutaidetta, graffiteja sekä lukuisia erilaisia kaupunkitapahtumia. Vantaalle on elinvoimaohjelmaa myöten kaivattu eläviä keskustoja. Kaupungin hallinnollinen keskusta Tikkurilassa tulee lähivuosina muuttamaan ilmettään perusteellisesti. Kivistöön rakennetaan kokonaan uusi kaupunginosa keskustatoimintoineen. Näiden lisäksi Vantaalta löytyy 4 - 6 keskustamaista aluetta, jotka odottavat kasvojen kohotusta.

Kaupunkisuunnittelujohtajan Vantaa!

Tarja Laine on Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja, joka nauttii pyöräilystä ja kestävän kaupungin kehittämisestä.

Löysin Vantaan Otaniemen Teknillisen korkeakoulun ilmoitustaululta vuonna 1983. Pieni lappu: pitäisi tutkia vanhaa rakennuskantaa ja sitä, miten sitä oli käsitelty asemakaavoissa.  Sain kesäprojektin kaavoitusosastolta yhdessä Mats Biströmin kanssa. Jaoimme kartan, kumpikin sai itää ja länttä.

Raideaktiivin Vantaa: Asemien alennustila

Teemu Pyyluoma on toipuva korsolainen, nyttemmin helsinkiläinen kaupunkisuunnittelu- ja raideaktiivi.

Radanvarrelle rakennettaessa asema on kaupunginosan keskus. Sitä kautta tullaan kylään ja muodostetaan siitä ensimmäinen mielikuva. Asunnot kannattaa rakentaa mahdollisimman lähelle asemaa, jotta junaan on lyhyt kävelymatka. Kauppa ja kahvio heti laiturin vieressä on matkan varrella, asiakasvirran keskiössä, ja toimii myös odotustilana. Olisihan nyt aivan idioottimaista ensin tehdä satojen miljoonien hieno rata, ja sitten jättää sen parhaat paikat hyödyntämättä.

Kaupunkitutkijan Vantaa

Kaarin Taipale on kaupunkitutkija, jonka aiheita ovat kaupunkien, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön muutokset ja globalisaation vaikutukset.

Ennenmuinoin ajateltiin, että liikenne yhdistää. Silloin tuoreelta asfaltilta tuoksuvat moottoritiet ja niiden monikerroksiset neliapilaliittymät olivat konkreettinen todiste edistyksestä. Vielä nytkin joissakin pikkukaupungeissa kuvitellaan, että taajaman ulkopuolelle moottoritieristeyksen ramppien kylkeen lanattavat pysäköintikentät ja niiden reunoilla sikin sokin ajelehtivat peltihallit tarjoavat kansalaisille viihtyisän ympäristön viettää laatushoppailuaikaa. – Ja sitten ollaan muka hämmästyneitä, että kaupunkikeskustat kuolevat.