Kaupunkikehittäjän Vantaa: Mikä on kaupunki? Mitä on kaupunkikehittäminen?

Antti Tuomainen on Helsingin maalaiskunnassa syntynyt ja Vantaan Hiekkaharjussa asuva kaupunkikehittämisestä vastaava johtaja Skanskassa. Skanska kehittää Vantaalle Kivistön uutta kaupunkikeskusta yhdessä NCC:n, HOK Elannon, Ruokakeskon ja Vantaan kaupungin kanssa. 

Kuten kaupunkitutkija Karin Taipale aiemmassa Mun Vantaa-blogikirjoituksessa totesi, on käsityksemme toimivasta kaupunkirakenteesta muuttumassa – emme enää kaipaa autoiluun perustuvaa moottoritieverkostojen ja shoppailupeltihallien kaupunkia vaan joukkoliikenteeseen ja kaupunkikeskuksiin perustuvaa inhimillistä, kestävää kaupunkia. 

Arkeologin Vantaa: Historian kerroksellisuus ja Hakkilan kivisilta

Andreas Koivisto on salibandya harrastava arkeologi, joka työskentelee Vantaan kaupunginmuseolla. Kuva Hakkilan kivisillalta, taustalla Keravanjoki.

Tikkurilan itäpuolella Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta on hyvin kerroksellinen ja merkittävä paikka sekä itselleni että Vantaalle. Sen lisäksi, että sen ympärillä on pyörinyt iso osa elämästäni, siinä kuvastuu hyvin myös Vantaan pitkä ja monipuolinen historia.

Kaavakehitysjohtajan Vantaa: Arkielämään laatua!

Hille Kaukonen (kuvassa toinen oikealta) on asuinympäristöjen laadusta ja viihtyisyydestä kiinnostunut arkkitehti.

Eikö kaavoituksessa ole tärkeintä määritellä hyvää arkielämän laatua mahdollistavia seikkoja ja luoda mahdollisuus asukkaille löytää oma henkinen koti ? Kumppanuuskaavoissa tulisi pyrkiä löytämään olennaiset seikat hyvän ympäristön syntymiselle eikä pelkästään määritellä fyysisiä seikkoja ja ulkonäköasioita. Kaavatyössä pitäisi enemmän pyrkiä määrittelemään alueita arvopohjaisesti ja rohkeasti kehittää eri tyyppisille ihmisille alueita, toiset haluavat urbaania, yhteisöllistä ja säpinää, toiset kodikasta, hiljaista ja rauhaa. On paljon erilaisia asumistoiveita ja ne ovat usein ristiriidassa. Ei siis pyritäkään tekemään kaikille kivaa vaan monenlaisia erilaisia ympäristöjä eri paikoissa.

Kaupunkikehitysjohtajan Vantaa: Lapset, asiantuntijapalvelut ja keskustan kehitys

Juha Kostiainen on Tampereen yliopiston dosentti ja YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja.

Kaupungistumisen ja osaamispohjaisen talouden kehittymisen myötä Suomeen on syntymässä neljä vyöhykkeistä työssäkäyntialuetta. Etelä-Suomi on suurin näistä ja se muodostuu karkeasti ottaen Turku-Tampere-Lahti-Porvoo –kehän sisäpuolelle jäävästä alueesta. Kun kaupunkien sisäiset ja kaupunkien väliset joukkoliikenneyhteydet kehittyvät ja kun asiantuntijatyö muuttuu yhä mobiilimmaksi, työmarkkinat ovat saavutettavissa mistä tahansa. Kahdelle harvinaisemmankin ammatin osaajalle alue tarjoaa kiinnostavia uravaihtoehtoja ja yrityksille monipuolisen osaajapoolin.

Kaupunkikehittäjän Vantaa on tulevaisuuden kaupunki

Antti Pirhonen on sekä suunnittelu- että rakennusalalla laajasti toiminut kaupunkikehittäjä.

Terveiset Espoosta! Minulle Vantaa on aina ollut dynaaminen tulevaisuuden kaupunki johon tutustuin paremmin Marja-Vantaan yleiskaavallisen pohjoismaisen aatekilpailua järjestettäessä vuonna 1992. Olin nuori kaupunkisuunnittelutaustainen SAFAn kilpailusihteeri ja sain näköalapaikalta (parhaimmillaan ravintola Savoy) seurata tuolloisen Vantaan kaupunkipolitiikan kiharia kiemuroita, joista kehkeytyi kilpailullekin ohjelma. Konkreettinen tulos yleiskaavallisesta kilpailusta jäi odotetun laihaksi. Prosessi itsessään kokosi ajatuksia ja määritteli tavoitteita jota toimivat suuntaviittoina sittemmin pidetyille uusille kilpailuille ja laadituille suunnitelmille joiden pohjalta Kivistön aluetta parhaillaan toteutetaan.

Yhteinen Vantaa: oma maa mansikka

Meillä kaikilla on oma, erityinen suhteemme kaupunkiin. Kaupunkikokemukset ja -unelmat arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä ovat kuitenkin usein yhteisiä. Jakamalla ajatuksiamme ja osallistumalla yhteiseen tekemiseen hahmotamme entistä selvemmin, mikä kaupungissa on olennaista nyt ja tulevaisuudessa.

Hentilän Vantaa on lastattu muistoilla

Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan dekaani ja yhdyskuntasuunnittelun professori, joka on asunut Vantaalla 1969-1980. 

Muutin vanhempieni kanssa Laajasalosta silloiseen Helsingin maalaiskuntaan 1960-luvulla. Hakkilasta löytyi lisää asuinneliöitä ja oma piha. Koulumatkani vaihtui kaupunkikaduilta sorateille ja metsäpoluille. Talvisin kouluun hiihdettiin. Kuusikon kansakoulussakin hiihdettiin: luokan seinällä olleen kansanhiihtotaulukon värikkäät janat kasvoivat pituutta joka välitunnin jälkeen, kun olimme käyneet viereisessä metsässä sivakoimassa. Viikonloppuisin hiihtomatkat suuntautuivat Sotungin pelloille: vanhan heinäladon kupeessa oli hyvä paistatella päivää ja syödä eväitä. Yhtenä talvena latoa ei sitten enää ollut. Hakunilaa oli alettu rakentaa. Maalaiskunnasta kasvoi kaupunki.