Kaupunkiaktiivin Vantaa: Myyr York, Myyr York…

Petteri Niskanen on asukkaiden oman tekemisen voimaan uskova kaupunkiaktiivi Myyrmäestä.

Maailmalla yleistynyt julkisten katu-, puisto ja toritilojen elävöittäminen sekä yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen lisääntyminen on jalkautunut Myyrmäen kautta Vantaalle. Osana uudeksi urbanismiksi nimettyä kaupunkisuunnittelun suuntausta luodaan muun ohessa viihtyisiä kaupunkiympäristöjä erityisesti yhteisöllisyyden ja paikallisuuden korostamisen kautta. MYYRMÄKI-liike on parin viime vuoden  aikana aktiivisesti edistänyt katutaidetta, graffiteja sekä lukuisia erilaisia kaupunkitapahtumia. Vantaalle on elinvoimaohjelmaa myöten kaivattu eläviä keskustoja. Kaupungin hallinnollinen keskusta Tikkurilassa tulee lähivuosina muuttamaan ilmettään perusteellisesti. Kivistöön rakennetaan kokonaan uusi kaupunginosa keskustatoimintoineen. Näiden lisäksi Vantaalta löytyy 4 - 6 keskustamaista aluetta, jotka odottavat kasvojen kohotusta.






























Elävästä kaupunkitilasta ei löydy autioita katuja. Kirpputori Myyrmäenraitilla.

Me Naiset -lehti kehoitti unohtamaan Kallion ja Punavuoren sekä matkustamaan M-junalla Myyrmäkeen. Seuraavien trendikaupunginosien on laajemminkin epäilty löytyvän jostakin lähiöiden syövereistä, koska kiinteistöjen hintataso on kantakaupungissa karkaamassa liian korkeaksi kahviloille, kirppareille, kokeileville ravintoloille, käsityöläispuodeille sekä luovan talouden start upeille.Vaikka vetovoimaisimpien lähiöiden keskustat tulevatkin kehittymään korttelikaupungin suuntaan, iso merkitys tulee olemaan myös niiden omaleimaisella historialla. Jo nyt on havaittavissa perheitä perustaneiden lähiölasten paluumuuttoa lapsuutensa maisemiin.







































Myyrmäen avoin graffiti- ja taideseinä on yksi Helsingin seudun suurimpia.

Vantaalla on ajoittain ollut vaikeuksia mukautua muuttuneeseen tilanteeseen, missä vetovoimaisesta kaupunginosasta ei päätetä niinkään kaupunkitasoisissa strategioissa vaan asukkaiden teoilla ja valinnoilla. Maine rakentuu suusta suuhun kiertävien tarinoiden sekä kokemusten varaan. Naapurikaupungista ostettu liigajoukkue, isolla rahalla toteutettava festari tai kaupunkiin houkuteltu suurtapahtuma lämmittävät vain hetken, mikäli asukkaiden keskuuteen ei ole syntynyt positiivista pöhinää. Myyrmäen vetovoimatekijät löytyvät katutaiteen sekä Vaskivuoren musiikki- tanssilukion edustaman luovan kulttuurin sekä erinomaisten liikuntamahdollisuuksien kautta. Toimivana vetovoimaisuuden mittarina voidaan pitää sitä kutsuvatko asukkaat ystäviään naapurikaupunginosista luokseen useammin kuin mitä itse vierailevat muissa kaupunginosissa.

Kaikki lähtee viihtyisästä ja monikäyttöisestä julkisesta kaupunkitilasta

Elävää kaupunkia edistetään parhaiten pienipiirteisillä hankkeilla. Megalomaniset hankkeet pikemminkin etäännyttävät asukkaita. Myyrmäestä löytyy kolme merkittävää toria. Kooltaan hieman liian suuri sekä epämääräisesti rajattu Paalutori on saavuttanut torikauppiaiden silmissä maineen ainoana kantakaupungin ulkopuolisena toimivana kauppapaikkana. Sen sijaan Liesitorin ja Punamultatorin profiili on jäänyt asukkaille hahmottomaksi läpikulkupaikaksi. Erityisesti jälkimmäinen on vetänyt puoleensa myös epäsosiaalista aineista, minkä seurauksena asukkaat aina tiivistävät askeliaan torille saapuessaan.


Myyrmäen asemasta tulee eurooppalaisittain merkittävä katutaidekohde.

MYYRMÄKI-liike on pyrkinyt kehittämään Punamultatorista yhdessä remontoitavan aseman ala-aulan kanssa asukkaiden tapahtuma- ja kohtaamispaikkaa. Torilla on nähty läpi vuoden kirpputoritoimintaa, katutansseja, ulkoilmaelokuvia sekä  pop up -ravintoloita. Punamultatorille tarvitaan toimintoja, jotka saavat asukkaat pysähtymään. Asemalle avattava kahvila voisi pitää torilla kesäterassia ja junalaiturille vievien portaiden alapäästä voisi löytyä espanjalaisten portaiden tyyliin pieni suihkulähde. Asemasillan alla Rajatorpantielle vievällä kevyen liikenteen väylän varrelta löytyisi Lontoon Portobello Roadin kaltainen ympärivuotinen kirpputori. Punamultatorin reunoilta löytyisi kestäviä kivestä veistettyjä istumapaikkoja, joilla voisi levähtää liikennevälineen lähtöä tai treffejä odotellessa. Penkeistä ei pidä luopua sillä varjolla että epäillään ns. laitapuolen kulkijoiden ottavan ne haltuunsa. Silloin kaupunkia ei enää suunnitella asukkaiden ehdoilla.







































Asemasillan alle jäävän pylväskäytävän varrelle syntyvä ympärivuotinen kirpparikatu olisi yksi Myyrmäen vetovoimatekijä.

Hieman etäänpänä asemasta sijaitsevasta Liesitorista saisi kehitettyä leppoisamman oleskelun paikkaa vaikkapa New Yorkin Hight Linen tyyliin. Sieltä löytyisi istutuksia, lepotuoleja, katushakkia sekä pari laadukasta ruokaterassia valkoisine pöytäliinoineen ja pöytiintarjoiluineen. Talvisin torin voisi vallata Rautatientorin kaltainen luistinrata.

Kaupunkitapahtumat kaipaavat mahdollistajia

Ravintolapäivän kojuna Paalutorilla.

Elävät kaupunkitapahtumat syntyvät asukkaiden tarpeista, joten niiden lisäämisestä on vaikea kaupungintalolla tehdä päätöksiä. Kaupunki voi kuitenkin luoda edellytyksiä pienimuotoisille tapahtumille monikäyttöisen kaupunkitilan, lupakäytännön, koulutuksen sekä lainattavissa olevan tapahtumakaluston avulla. Nyt lainattavissa olevia festaripöytiä ja telttoja voisi täydentää esimerkiksi siirettävillä wc-tiloilla, äänentoistolaitteilla, katukeittiöillä sekä pop up -konteilla. Hyvin pienellä investoinnilla kaupunkitapahtumien määrä olisi moninkertaistettavissa niin Myyrmäessä kuin muualla Vantaalla.

Kivijalkaliikkeiden nimiin vannotaan jo laajasti

Vantaa havittelee uusia kivijalkaliikkeitä lähes jokaista kaupunginosaa elävöittämään. Jalankulkuväylien varrella sijaitsevat pienet putiikit luovatkin kivaa ja viihtyisää kaupunkiympäristöä, mutta kivijalkakeskustan aikaansaaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Kymmenkunta myymälähuoneistoa ei yksistään muodosta riittävän vetovoimaista kohdetta, joka saisi asukkaat läpi vuoden liikkeelle. Liikkeiden tulisi sijoittua luonnollisten kulkuväylien varrelle. Myyrmäessä tämä tarkoittaa Myyrmäenraitilta kauppakeskukselle avautuvaa aluetta, jossa jalankulkijoiden jatkuvan virran on turvannut Myyrmannin asema pääkaupunkiseudulla kauppakeskuksena, jonka asiakkaista suurin osuus tulee ostoksille jalan tai pyörällä. Myyrmäen keskustan suunnittelussa onkin paljon pelissä. Uusien asuintalojen kivijalkoihin saadaan runsaasti liiketilaa, mutta putiikkien elinmahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä kykeneekö Myyrmanni kilpailemsaan naapurikaupunginosien uusien kauppapaikkojen rinnalla. Mikäli asukkaat autoilevat yhä ruseammin Jumboon, Kaareen ja Selloon, katoaa myös kivijalkaliikkeiden asiakaspohja.

Vanhaan elokuvateatteriin nousee näyttämö vieraileville ammattiteattereille, paikallisille harrastajaryhmille sekä Vaskivuoren musiikki- ja tanssilukion opiskelijoille.

Toinen kynnyskysymys tulee olemaan vanhan liike- ja toimitilakannan säilyttäminen. Uuden tilan hinta nousee nopeasti niin ylös, että mahdolliset vuokralaiset löytyvät enää isojen ketjuliikkeiden joukosta. Kahvilat, kirpparit, käsityöläisputiikit sekä erilaiset luovan talouden start upit tarvitsevat myös vanhoja edullisempia ja ehkä hieman huonokumtoisempia tiloja. Vetovoimaisen kaupunginosan tulee olla elävä liki vuorokauden ympäri. Toimitilakiinteistöjen muuttaminen asuinkäyttöön hiljentää aluetta päiväsaikaan ja verottaa lounasravintoloiden, partureiden, ynnä muiden pienyritysten asiakaspohjaa. Moni palvelualan yritys elää sen varassa että päivällä asioivat alueella työskentelevät ja iltaisin siellä asuvat.

Artesaani verstas ja luova yrityshautomo kiihdyttämään yritystoimintaa

Kilterinmäellä entisen Imatran Voiman talon takana on pari pienempää rakennusta, joissa aikaisemmin toimi IVO:n tutkimuskeskus. Purkamisen ja asuntorakentamisen sijaan kiinteistöille voisi miettiä muuta kaupunginosan kehitystä tukevaa toimintaa. Pääkaupunkiseudulla on huutava pula artesaani-verstas tyylisistä työtiloista, joissa voisi toimia erilaisia käsityöalan yrittäjiä, huonekalujen ensisöijiä, hopeaseppiä, tekstiilialan yrittäjiä, soittimien rakentajia, keramiikka-alan yrittäjiä jne. Entiset laboratoriotilat olisivat omiaan tämänkaltaiseen toimintaan. Samaan kokonaisuuteen tulisi luovien alojen yrityshautomon joka muodostaisi toisiaan tukevan kokonaisuuden Vaskivuoren musiikki- ja tanssilukion, Metropolia ammattikorkeakoulun ja sekä Myyrmäen monipuolisen Street art perinteen kanssa. Myyrmäkeen voisi syntyä eräänlainen mini-kaapelitehdas. kohteen hallintomalliinkin voisi ottaa mallia Helsingin Kaapelitehtaalta.

Vetovoimainen ja uniikki kaupunginosa syntyy lopulta verrattain pienillä teoilla ja luovalla ajattelulla.

MYYRMÄKI-liike facebookissa:

https://www.facebook.com/Myyrmakiliike

Myyrmäkeläisten kasvot:

https://www.facebook.com/humansofmyyryork

Verkkosivut:

www.myrtsi.fi