Vantaan kaupunki Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmatyo

perjantai 9. toukokuuta 2014

Kaupunkitutkijan Vantaa


























Kaarin Taipale on kaupunkitutkija, jonka aiheita ovat kaupunkien, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön muutokset ja globalisaation vaikutukset.



Ennenmuinoin ajateltiin, että liikenne yhdistää. Silloin tuoreelta asfaltilta tuoksuvat moottoritiet ja niiden monikerroksiset neliapilaliittymät olivat konkreettinen todiste edistyksestä. Vielä nytkin joissakin pikkukaupungeissa kuvitellaan, että taajaman ulkopuolelle moottoritieristeyksen ramppien kylkeen lanattavat pysäköintikentät ja niiden reunoilla sikin sokin ajelehtivat peltihallit tarjoavat kansalaisille viihtyisän ympäristön viettää laatushoppailuaikaa. – Ja sitten ollaan muka hämmästyneitä, että kaupunkikeskustat kuolevat.



Nyt tiedämme, että liikenne ei yhdistä vaan erottaa. Joukkoliikenne ja jalankulku ovat ainoat urbaanit liikkumismuodot. Sen ymmärrämme vaistomaisesti, kun hakeudumme lomamatkoilla kaiken maailman Piazza Navonoille, Greenwich Villageihin, latinalaisiin kortteleihin, vanhoihinkaupunkeihin ja basaareihin. Siksi Tikkurilaakin kehitetään.

Jos Helsinki ja Vantaa kuuluisivat eri valtakuntiin – kuten ne vähän kuuluvatkin – ei tarvittaisi rajamuuria tai demilitarisoitua vyöhykettä. Kehä kolmonen riittäisi. Aina kun syystä tai toisesta ajan pitkin kehä kolmosta, masennun. Mikä valtava määrä arvokasta tonttimaata hukkakäytössä! 

Jos olisin kaupunkivaltio Vantaan diktaattori, kaivaisin kehä kolmosen maan alle ainakin Lahdentien ja Tuusulanväylän välillä. Sitten aloittaisin rauhanneuvottelut kuningaskunta Helsingin kanssa. Ryhdyttäisiin porukalla suunnittelemaan, miten kaupungit kasvatetaan yhteen.

Nyt ei siis puhuta ”moottoritien päälle rakentamisesta”, jota on esitetty eri paikkoihin ja jossakin toteutettukin. ”Päälle rakentaminen” tarkoittaa todellisuudessa järjettömiä tasoeroja ja autioita betonikansia. Ei niin, vaan tie reilusti upoksiin eikä liittymäkuiluja maan pinnalle ennen kuin ollaan pohjoiseen vievien moottoriteiden risteyksissä. No, ehkä maan alle jokunen pysäköintihalli, josta jalankulkija pääsisi maan pinnalle, ei auto. 

Seuraavaksi voisikin alkaa suunnitella Keravanjoen jokivarsipuistoa.