Antti Tuomainen on Helsingin maalaiskunnassa syntynyt
ja Vantaan Hiekkaharjussa asuva kaupunkikehittämisestä vastaava johtaja
Skanskassa. Skanska kehittää Vantaalle Kivistön uutta kaupunkikeskusta yhdessä
NCC:n, HOK Elannon, Ruokakeskon ja Vantaan kaupungin kanssa.
Kuten kaupunkitutkija Karin Taipale aiemmassa Mun Vantaa-blogikirjoituksessa totesi, on käsityksemme toimivasta kaupunkirakenteesta
muuttumassa – emme enää kaipaa autoiluun perustuvaa moottoritieverkostojen ja
shoppailupeltihallien kaupunkia vaan joukkoliikenteeseen ja kaupunkikeskuksiin
perustuvaa inhimillistä, kestävää kaupunkia.
Tulevat kaupunkikeskuksemme ovat palveluiden,
työssäkäynnin ja asumisen keskuksia, jotka kytkeytyvät toisiinsa kestävän
liikkumisen verkostona. Emme enää halua elää keskiaikaisissa muurein suojatuissa
suljetuissa kaupungeissa, mutta emme myöskään lisääntyneen liikkumisen ja autojen
ylivallan myötä ”munakokkeliksi” pirstoutuneessa jäsentymättömässä kaupunkirakenteessa.
Arkkitehti ja visionaari Cedric Pricen (1934-2003)
humoristinen näkemys kaupunkirakenteen kehittymisestä: Keskiaikaisessa
kaupungissa oli tiivis ulkomaailmalta muurein suojattu keskusta, liikkuminen
tapahtui lähiympäristössä (keitetty kananmuna). Ajan myötä liikkumisen merkitys
kasvoi, mutta vanha keskusta säilyi vallan keskipisteenä, keskustojen ympärille
syntyi uusia asuin- ja teollisuusalueita (paistettu kananmuna). Autoistumisen
myötä mahdollistui asuminen yhä kauempana työpaikasta, keskustojen rooli väheni
ja kaupunkirakenne alkoi hajota (munakokkeli).
Kaupunkikehittäminen tänä päivänä tarkoittaa
kaupunkikeskusten (solmut) ja näiden välisten yhteyksien (verkosto)
kehittämistä yhteistyössä laajan toimijaverkoston ja asukkaiden kanssa. Rakennusten suunnittelussa yleistyvä
integroidun suunnittelun periaate on tulevaisuutta myös kaupunkikehittämisessä.
Perinteinen vaiheittain etenevä suunnittelu, jossa kaupunki laatii kaavat ja
rakennusliike yrittää suunnitella kaavoihin sopivat rakennukset johtaa usein
kalliisiin ratkaisuihin. Nykyaikainen kumppanuuskaavoitus mahdollistaa
kaupungin ja rakennusliikkeen yhteistyön ja antaa asukkaillekin paremman kuvan
tulevasta kaupunkiympäristöstä osana kaavaprosessia.
Helsingin
metropolialueen maankäytön ja asumisen MAL-2050 kehityskuvan mukaan yhteisen
metropolimme kehittäminen lähtee asukkaiden tarpeista ja rajaton metropoli vuonna
2050 on suvaitseva ja monimuotoisuutta kunnioittava. Kehityskuvan mukaan
metropolialueen elinvoimaisuus pohjautuu yhteistyöhön sekä liikenteen ja
maankäytön yhteispelillä parantuneeseen saavutettavuuteen. Kehityskuva korostaa
myös seudullista tehokkuutta, erityisesti ekotehokkuutta.
Ekotehokkuus? Kestävä
kaupunki? Kestävä kaupunkielämä?
Mitä sitten on tuo kehityskuvan tarkoittama ekotehokkuus?
Mitä tarkoitetaan asukaslähtöisyydellä ja suvaitsevaisuudella? Näitä asioita
olemme pohtineet Kivistön uuden kaupunkikeskuksen yhteistyöryhmässä ja
valinneet kaupunkikeskuksen ydinarvoiksi seuraavat: näyteikkuna maailmalle, junalla ja autolla ytimeen, kaupunkikeidas, sujuva arki sekä ajaton ja elävä
kaupunkikeskus.
Kivistön kaupunkikeskusta kehitetään Kehäradan
Kivistön asemalle soveltaen kestävän kehityksen periaatteita.
Kivistön Kaupunkikeskuksen kestävän kehityksen
toimintasuunnitelmaa hahmottelemme paraikaa perustuen One Planet Living -periaatteisiin. Kymmenen yksinkertaista periaatetta toimivat kaupunkikeskuksen
suunnittelun ja kehittämisen runkona. One Planet Living -periaatteiden tarkoitus on
ohjata maapallon resurssien kulutusta kestävään suuntaan. One Planet Living -periaatteet ohjaavat suunnittelun, toteuttamisen ja käytön aikaisin keinoin
hiilijalanjäljen pienentämiseen, jätemäärän vähentämiseen, kestävään
liikkumiseen, kestävään materiaalien käyttöön, lähiruoan mahdollisuuksien
lisäämiseen, veden kulutuksen vähentämiseen, kestävään maankäyttöön ja luontoarvojen
huomioimiseen, paikallistalouden tukemiseen ja tasa-arvoon, kulttuurin ja
yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja onnellisuuden tukemiseen.
Kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa luonnostellessa on
ollut hienoa havaita Vantaan kaupungin, rakennusliikkeiden NCC:n ja Skanskan
sekä suurten kaupan toimijoiden HOK Elannon ja Ruokakeskon omat ympäristö- ja
vastuullisuusohjelmat vahvaksi pohjaksi kestävän kehityksen
toimintasuunnitelmalle.
Vantaan uuden kaupunkikeskuksen, Kivistön, asukkaille
kestävän kehityksen huomioiminen kaupunkikehittämisessä tarkoittaa mm. energiatehokasta
rakentamista, kierrätys- ja ekopisteitä kaupunkikeskuksessa, asuntojen
jätteiden imujätejärjestelmää, jätteiden polttamista energiaksi Vantaan uudessa
jätevoimalassa, kestävän liikkumisen mahdollisuuksia kaupunkikeskuksen ja
asuntojen rakentuessa aivan Kehäradan juna-aseman kupeeseen, bussiterminaalia,
erinomaisia pyöräreittejä ja pyöräpysäköintiä kaupunkikeskuksessa, julkisia ja
yksityisiä palveluita kaupunkikeskuksessa oman kodin lähellä sekä tapahtumia
kaupunkikeskuksessa.
On hienoa olla mukana kehittämässä omaa kotikaupunkiaan.