Vantaan kaupunki Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmatyo

tiistai 4. marraskuuta 2014

Kaupunkikehittäjän Vantaa: Mikä on kaupunki? Mitä on kaupunkikehittäminen?





























Antti Tuomainen on Helsingin maalaiskunnassa syntynyt ja Vantaan Hiekkaharjussa asuva kaupunkikehittämisestä vastaava johtaja Skanskassa. Skanska kehittää Vantaalle Kivistön uutta kaupunkikeskusta yhdessä NCC:n, HOK Elannon, Ruokakeskon ja Vantaan kaupungin kanssa. 

Kuten kaupunkitutkija Karin Taipale aiemmassa Mun Vantaa-blogikirjoituksessa totesi, on käsityksemme toimivasta kaupunkirakenteesta muuttumassa – emme enää kaipaa autoiluun perustuvaa moottoritieverkostojen ja shoppailupeltihallien kaupunkia vaan joukkoliikenteeseen ja kaupunkikeskuksiin perustuvaa inhimillistä, kestävää kaupunkia. 


Tulevat kaupunkikeskuksemme ovat palveluiden, työssäkäynnin ja asumisen keskuksia, jotka kytkeytyvät toisiinsa kestävän liikkumisen verkostona. Emme enää halua elää keskiaikaisissa muurein suojatuissa suljetuissa kaupungeissa, mutta emme myöskään lisääntyneen liikkumisen ja autojen ylivallan myötä ”munakokkeliksi” pirstoutuneessa jäsentymättömässä kaupunkirakenteessa.



















Arkkitehti ja visionaari Cedric Pricen (1934-2003) humoristinen näkemys kaupunkirakenteen kehittymisestä: Keskiaikaisessa kaupungissa oli tiivis ulkomaailmalta muurein suojattu keskusta, liikkuminen tapahtui lähiympäristössä (keitetty kananmuna). Ajan myötä liikkumisen merkitys kasvoi, mutta vanha keskusta säilyi vallan keskipisteenä, keskustojen ympärille syntyi uusia asuin- ja teollisuusalueita (paistettu kananmuna). Autoistumisen myötä mahdollistui asuminen yhä kauempana työpaikasta, keskustojen rooli väheni ja kaupunkirakenne alkoi hajota (munakokkeli). 



Kaupunkikehittäminen tänä päivänä tarkoittaa kaupunkikeskusten (solmut) ja näiden välisten yhteyksien (verkosto) kehittämistä yhteistyössä laajan toimijaverkoston ja asukkaiden kanssa. Rakennusten suunnittelussa yleistyvä integroidun suunnittelun periaate on tulevaisuutta myös kaupunkikehittämisessä. Perinteinen vaiheittain etenevä suunnittelu, jossa kaupunki laatii kaavat ja rakennusliike yrittää suunnitella kaavoihin sopivat rakennukset johtaa usein kalliisiin ratkaisuihin. Nykyaikainen kumppanuuskaavoitus mahdollistaa kaupungin ja rakennusliikkeen yhteistyön ja antaa asukkaillekin paremman kuvan tulevasta kaupunkiympäristöstä osana kaavaprosessia.

Helsingin metropolialueen maankäytön ja asumisen MAL-2050 kehityskuvan mukaan yhteisen metropolimme kehittäminen lähtee asukkaiden tarpeista ja rajaton metropoli vuonna 2050 on suvaitseva ja monimuotoisuutta kunnioittava. Kehityskuvan mukaan metropolialueen elinvoimaisuus pohjautuu yhteistyöhön sekä liikenteen ja maankäytön yhteispelillä parantuneeseen saavutettavuuteen. Kehityskuva korostaa myös seudullista tehokkuutta, erityisesti ekotehokkuutta.

Ekotehokkuus? Kestävä kaupunki? Kestävä kaupunkielämä? 

Mitä sitten on tuo kehityskuvan tarkoittama ekotehokkuus? Mitä tarkoitetaan asukaslähtöisyydellä ja suvaitsevaisuudella? Näitä asioita olemme pohtineet Kivistön uuden kaupunkikeskuksen yhteistyöryhmässä ja valinneet kaupunkikeskuksen ydinarvoiksi seuraavat: näyteikkuna maailmalle, junalla ja autolla ytimeen, kaupunkikeidas, sujuva arki sekä ajaton ja elävä kaupunkikeskus.































Kivistön kaupunkikeskusta kehitetään Kehäradan Kivistön asemalle soveltaen kestävän kehityksen periaatteita.

Kivistön Kaupunkikeskuksen kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa hahmottelemme paraikaa perustuen One Planet Living -periaatteisiin. Kymmenen yksinkertaista periaatetta toimivat kaupunkikeskuksen suunnittelun ja kehittämisen runkona. One Planet Living -periaatteiden tarkoitus on ohjata maapallon resurssien kulutusta kestävään suuntaan. One Planet Living -periaatteet ohjaavat suunnittelun, toteuttamisen ja käytön aikaisin keinoin hiilijalanjäljen pienentämiseen, jätemäärän vähentämiseen, kestävään liikkumiseen, kestävään materiaalien käyttöön, lähiruoan mahdollisuuksien lisäämiseen, veden kulutuksen vähentämiseen, kestävään maankäyttöön ja luontoarvojen huomioimiseen, paikallistalouden tukemiseen ja tasa-arvoon, kulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja onnellisuuden tukemiseen.

Kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa luonnostellessa on ollut hienoa havaita Vantaan kaupungin, rakennusliikkeiden NCC:n ja Skanskan sekä suurten kaupan toimijoiden HOK Elannon ja Ruokakeskon omat ympäristö- ja vastuullisuusohjelmat vahvaksi pohjaksi kestävän kehityksen toimintasuunnitelmalle.

Vantaan uuden kaupunkikeskuksen, Kivistön, asukkaille kestävän kehityksen huomioiminen kaupunkikehittämisessä tarkoittaa mm. energiatehokasta rakentamista, kierrätys- ja ekopisteitä kaupunkikeskuksessa, asuntojen jätteiden imujätejärjestelmää, jätteiden polttamista energiaksi Vantaan uudessa jätevoimalassa, kestävän liikkumisen mahdollisuuksia kaupunkikeskuksen ja asuntojen rakentuessa aivan Kehäradan juna-aseman kupeeseen, bussiterminaalia, erinomaisia pyöräreittejä ja pyöräpysäköintiä kaupunkikeskuksessa, julkisia ja yksityisiä palveluita kaupunkikeskuksessa oman kodin lähellä sekä tapahtumia kaupunkikeskuksessa.

On hienoa olla mukana kehittämässä omaa kotikaupunkiaan.