Antti Pirhonen on sekä suunnittelu- että rakennusalalla laajasti toiminut kaupunkikehittäjä.
Terveiset
Espoosta! Minulle Vantaa on aina ollut dynaaminen tulevaisuuden kaupunki johon
tutustuin paremmin Marja-Vantaan yleiskaavallisen pohjoismaisen aatekilpailua
järjestettäessä vuonna 1992. Olin nuori kaupunkisuunnittelutaustainen SAFAn
kilpailusihteeri ja sain näköalapaikalta (parhaimmillaan ravintola Savoy)
seurata tuolloisen Vantaan kaupunkipolitiikan kiharia kiemuroita, joista
kehkeytyi kilpailullekin ohjelma. Konkreettinen tulos yleiskaavallisesta kilpailusta
jäi odotetun laihaksi. Prosessi itsessään kokosi ajatuksia ja määritteli tavoitteita
jota toimivat suuntaviittoina sittemmin pidetyille uusille kilpailuille ja laadituille
suunnitelmille joiden pohjalta Kivistön aluetta parhaillaan toteutetaan.
Tikkurilan kirkkokilpailu, Verstas
Arkkitehdit
Sittemmin sain olla mukana osallisena Tikkurilan kirkon, Leinelän ja Keimolan taidekilpailujen järjestämisessä. Toiminnallista joustavuutta osoittaa mm. asuinalueiden täydennysrakentaminen joka on käynnistynyt menestyksekkäästi poikkeuslupamenettelyin. Valmiita kohteita on useampia ja niiden kaupunkikuvaa parantava ja alueen arvostusta nostava merkitys on kaikkien arvioitavissa. On syntymässä täydennysrakentamisosaamista, jolla on suurta kysyntää tulevina vuosina.
Europan 9-kilpailu Leinelä, Selina Anttinen, Antti Lehto ja Vesa Oiva
Yleinen
täydennysrakentamiskeskustelu odottaa käynnistymistään ja käytän tämänkin
tilaisuuden herätelläkseni sitä. Asuinkerrostalojen putkiremonttien rahoitus
täydennysrakentamisella antaa ainutkertaisen mahdollisuuden laajempaankin
kaupunkiuudistukseen. Uudistuksella tarkoitan terveyttä ylläpitävää fyysistä
ympäristöä (esteettömyys, hyötyliikunta, kävellen tavoitettavuus) lähipalveluja
ja alueen myönteistä ilmettä. Ja itse
uudistusprosessi luo sosiaalista, pysyvää yhteenkuuluvuutta. Naapuruston asuntoyhtiöiden kannattaisikin
lyöttäytyä yhteen putkiremontteja suunnitelleessaan ja miettiä samalla mitä
muuta alueella voitaisiin parantaa.
Uskon myös,
että uudistuksen kohteena olevat naapurustot voivat itse ratkoa alueensa
ongelmia tehokkaammin ja joustavammin kuin kuntaorganisaatio kykenee. Eikö
poliittisessa keskustelussa korkealle nostetut lähipalvelut voida toteuttaa
vaikkapa aikapankkimaisella verkkopalvelulla, jossa kukin voisi tarjoutua
tekemään pieniä tai suurempia palveluksia ja niitä voisi ilmoittaa tarvitsevansa
- vaikkapa vartista viikkoon. Maksut pidätykset ym. vastuut hoituisivat
automaattisesti.
Elämme
vahvan muutoksen aikaa: työnteon aika ja paikka muuttuu, kauppa etsii uusia
toimintamalleja, terveydenhuolto järjestelyineen on vailla ratkaisua. Tämä
kaikki vaikuttaa keskeisesti myös liikkumistarpeisiimme ja tottumuksiimme. Vantaa
on osoittanut ennakkoluulottomuutta mm. salliessaan tavoitteeni saada Jokiniemeen
rakenteilla olevaan asuntoyhtiöön huojennusta pysäköintipaikkavaateeseen kun
asukkaat saavat asuntoonsa liittyen käyttöönsä yhteiskäyttöautopalvelut. Kokeilu
tuottaa erittäin mielenkiintoista tietoa. Onhan arvioitu että maailmalla yksi
yhteiskäyttöauto on parhaimmillaan korvannut 25 henkilöautoa. Kymmenellä
yhteiskäyttöautolla voidaan parhaimmillaan säästää siis 250 pysäköintiruutua
eli yli 3 100 m² tai poistaa teiltä 1,25 km autojonoa.
Vantaa on
tutkinut myös liikennerobotiikkaan liittyen. Ensi vuonna Kivistössä
järjestettävillä asuntomessuilla kuljetaankin jo kuskittomin automaattibussein
messuaitaukseen. Minulla on ollut ilo olla mukana yrityksemme messukohteen
kehittämiseen ensi vuoden asuntomessualueelle Kivistöön - alueen siis nyt
rakentuessa 22 vuotta Marja-Vantaan kilpailun jälkeen.
Keimolan tornin taidekilpailu, WSP
Finland Oy
Muutoksen
aika edellyttää myös muutosta toimintamalleissamme. Maankäyttöä tulee seurata aktiivisesti
ja jatkuvasti ja tätä tulee tehdä yleiskaavatasosta detaljikaavoihin joka
rakennusratkaisuihin asti. Hankkeissa vaaditaan yhä enemmin erityisosaamista ja
kykyä ennakoida tulevaisuuden tarpeet. Suunnitelman elinkaariominaisuudet tulee
tuntea tarkasti. Tavoiteltuun tulokseen päästään vain tekemällä avointa,
yhteiseen päämäärään tähtäävää työtä kaikkien hankkeen osapuolien kesken.
Kaavoittajan tulevaisuuden kuva onkin kuin kapellimestarin, joka kykenee
saamaan haluamansa tulkinnan kaikista käytettävissä olevista orkesterin instrumenteista.
Tehtävä on poikkeuksellisen vaativa ja edellyttää osaamista jota arkkitehdin
tutkinto ei lähtökohtaisesti anna.
Olen kokenut
vantaalaisen toimintakulttuurin ennakkoluulottomana, välittömänä ja
suoraviivaisena - sellaisena jolla on hyvät lähtökohdat vastata tulevaisuuden moninaisiin
haasteisiin.
